Vuorikissa

Vuorikissa
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Petoeläimet Carnivora
Heimo:	Kissaeläimet Felidae
Suku:	Leopardus
Laji:	geoffroyi
Kaksiosainen nimi
Leopardus geoffroyi (d’Orbigny & Gervais, 1844)
Vuorikissan levinneisyys
Katso myös
Vuorikissa Wikispeciesissä   Vuorikissa Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Vuorikissa (Leopardus geoffroyi, syn. Oncifelis geoffroyi^[2]) on Etelä-Amerikan luonnonvaraisista kissoista runsaslukuisin.

Koko ja ulkonäkö

Vuorikissan vartalon pituus on 42–66 cm, hännän pituus on 24–36 cm. Kissa painaa 2–6 kg

Levinneisyys

Vuorikissa elää Etelä-Amerikan keski- ja eteläosissa. Levinneisyysalue ulottuu Boliviasta ja Etelä-Brasiliasta etelään halki Uruguayn, Paraguayn ja Argentiinan.

Lisääntyminen

Kiima-ajan koittaessa vuorikissat hakeutuvat toistensa seuraan paritellakseen oksiston kätkössä. Uros parittelee kaikkien naaraiden kanssa, joiden elinpiiri ulottuu sen alueelle. Tehtävänsä toimitettuaan se hakeutuu omiin oloihinsa eikä osallistu jälkeläistensä hoitoon. Pennut syntyvät noin 11 viikon kuluttua parittelusta ja painavat 65–123 g. Ne varttuvat nopeasti ja pyrkivät jo neljän päivän ikäisinä nousemaan jaloilleen ja liikuskelemaan ympäriinsä. Emo vieroittaa pennut 8–10 viikon ikäisinä. Silloin ne kiipeävät jo taitavasti. Poikaset jättävät emonsa noin kahdeksan kuukauden ikäisinä.

Ravinto

Vuorikissa saalistaa tavallisimmin maankamaralla. Joskus sen näkee kuitenkin saalistavan myös oksistossa puissa asuvia eläimiä. Vuorikissa pyydystää lintuja, matelijoita, pieniä nisäkkäitä ja sammakkoeläimiä. Se piiloutuu kasvillisuuteen, odottaa ohikulkevaa saaliseläintä, hyökkää ja painaa uhrin maahan teräväkyntisillä tassuillaan.

Lähteet