Tua Forsström

Tua Forsström
Tua Forsström syyskuussa 2011.
Tua Forsström syyskuussa 2011.
Henkilötiedot
Koko nimi Tua Birgitta Forsström
Syntynyt2. huhtikuuta 1947 (ikä 77)
Porvoo, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti kirjailija, runoilija, kustannustoimittaja
Kirjailija
Tuotannon kieliruotsi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK

Tua Birgitta Forsström (s. 2. huhtikuuta 1947 Porvoo) on suomenruotsalainen kirjailija.[1] Forsström tunnetaan parhaiten runoilijana, mutta hän on kirjoittanut myös revyitä, kuunnelmia, kamarinäytelmiä, kabareita sekä tekstejä oratorioon ja yhden kantaatin.

Forsström kirjoitti ylioppilaaksi 1966 ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi 1972 Helsingin yliopistosta. Hän on toiminut myös kustannustoimittajana Söderström & Co -kustannusyhtiössä Helsingissä 1973–1991.[1] Hän oli taiteilijaprofessori vuosina 1999–2004.[2]

Forsström on monesti palkittu teoksistaan, muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla, Pro Finlandia -mitalilla ja Ruotsin akatemian Suomi-palkinnolla. Helmikuussa 2019 hänet valittiin Ruotsin akatemian jäseneksi ensimmäisenä Suomen kansalaisena.[3] Hän korvaa akatemiasta erotetun Katarina Frostensonin tuolilla numero 18. Forsströmiä ennen vain neljä suomalaissyntyistä on ollut Ruotsin akatemiassa, kun Gustaf Mauritz Armfelt, Frans Mikael Franzén, Abraham Niclas Edelcrantz ja Adolf Erik Nordenskiöld valittiin sen jäseniksi aikana ennen Suomen itsenäistymistä.[4]

Teokset

Runokokoelmat

  • En dikt om kärlek och annat. Helsinki: Söderström, 1972. ISBN 951-52-0069-5.
  • Där anteckningarna slutar. Helsinki: Söderström, 1974. ISBN 951-52-0215-9.
  • Egentligen är vi mycket lyckliga. Helsinki: Söderström, 1976. ISBN 951-52-0375-9.
  • Tallört. Helsinki: Söderström, 1979. ISBN 951-52-0579-4.
  • September. Helsinki: Söderström, 1983. ISBN 951-52-0770-3.
  • Snöleopard. Helsinki: Söderström, 1987. ISBN 951-52-1109-3.
  • Lindqvist, Vidar & Forsström, Tua: Ekenäs. Tammisaari: V. Lindqvist, 1988. ISBN 951-99-9894-2.
  • Parkerna. Helsinki: Söderström, 1992. ISBN 951-52-1431-9.
  • Efter att ha tillbringat en natt bland hästar. Helsinki: Söderström, 1997. ISBN 951-52-1670-2.
  • Där en mild vind från väster blåser. Fårö, 2004.
  • Sånger. Helsinki: Söderström, 2006. ISBN 951-52-2406-3.
  • En kväll i oktober rodde jag ut på sjön. Helsinki: Schildts & Söderströms, 2012. ISBN 978-951-52-3035-5.
  • Anteckningar. Helsinki: Förlaget, 2018. ISBN 978-952-333-130-3.

Oratoriot

  • Marianergraven. Helsinki: Yleisradio, 1989.

Kokoelmateokset

  • Men även det som syns är vackert. Uusikaarlepyy: Studio FsR, 1990. ISBN 951-551-908-X.
  • Jag studerade en gång vid en underbar fakultet. Helsinki: Söderström, 2003. ISBN 951-52-2023-8.

Suomennoksia

  • Mäntykukka; Syyskuu: kaksi runoelmaa. Alkuteoksista Tallört ja September. Suomentanut Caj Westerberg. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5772-0.
  • Lumileopardi; Puistot: kaksi runoelmaa. Alkuteoksista Snöleopard ja Parkerna. Suomentanut Caj Westerberg. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0144-4.
  • Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen. Alkuteoksesta Efter att ha tillbringat en natt bland hästar. Suomentanut Caj Westerberg. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 951-31-1249-7.
  • Mutta kuvittelin että sydän ei tunne rajoja. Runosarjasta Mineraler ja runokokoelmasta Sånger. Suomentanut Caj Westerberg. Helsinki: Teos, 2008. ISBN 978-951-851-155-0.
  • Lokakuun iltana soudin järvelle. Alkuteoksesta En kväll i oktober rodde jag ut på sjön. Suomentanut Caj Westerberg. Helsinki: Siltala, 2013. ISBN 978-952-234-158-7.
  • Merkintöjä. Alkuteoksesta Anteckningar. Suomentanut Jyrki Kiiskinen. Helsinki: Siltala, 2018. ISBN 978-952-234-552-3.

Palkintoja ja tunnustuksia

Lähteet

  1. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 115. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Stockmann, Doris – Bengtsson, Niklas – Repo, Yrjö: Kirja Suomessa: Tekijöistä lukijaan – kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen, s. 111. , 2005. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.12.2014). [vanhentunut linkki]
  3. Tua Forsström Ruotsin akatemiaan historian ensimmäisenä suomalaisena – Korvaa kohun vuoksi lähteneen Frostensonin Yle Uutiset. 12.2.2019. Yleiradio. Viitattu 12.2.2019.
  4. Ahola, Suvi & Petäjä, Jukka: Suomalainen runoilija Tua Forsström valittiin Ruotsin akatemiaan Helsingin Sanomat. 12.2.2019. Viitattu 13.2.2019.

Kirjallisuutta

  • Rustad, Hans Kristian (toim.): Tua Forsströms forfatterskap. Nordisk samtidspoesi. Vallset: Oplandske Bokforlag, 2017. ISBN 978-82-75182-52-2.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tua Forsström.
  • Tua Forsström Teoksen sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Pienin sanoin illuusio avaruudesta: Suomennoksessa Tua Forsströmin lause hohtaa kirkkaana. Helsingin Sanomat, 24.1.2008
  • Tua Forsström Schildts & Söderströmsin sivuilla (ruotsiksi)
  • Forsström, Tua hakuteoksessa Biografiskt lexikon för Finland (2011). (ruotsiksi)
  • Forsström, Tua hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  • n
  • k
  • m
1960-luku
1970-luku
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Norja
  • Ranska
  • BnF data
  • Saksa
  • Suomi (KANTO)
  • Belgia
  • Yhdysvallat
  • Ruotsi
  • Kreikka
  • Kroatia
  • Alankomaat
Tieteilijät
  • CiNii
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
  • Biografiskt Lexikon
  • Uppslagsverket Finland
Muut
  • IdRef