Trijodityroniini

Trijodityroniini
Tunnisteet
IUPAC-nimi (2S)-2-amino-3- [4-(4-hydroksi-3-jodifenoksi)- 3,5-dijodifenyyli]propaanihappo
CAS-numero 6893-02-3
PubChem CID 5920
SMILES c1cc(c(cc1Oc2c(cc(cc2I)C[C@@H](C(=O)O)N)I)I)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C15H12I3NO4
Moolimassa 650,9776 g/mol
Sulamispiste 234–238 °C
Infobox OK

Trijodityroniini (3,3′,5-L-trijodityroniniini) eli (L-)T3-hormoni on maksan, munuaisten, kilpirauhasen ja muiden kudosten tuottama aktiivinen kilpirauhashormoni[1].

Eimistö tuottaa keskimäärin 30 mikrogrammaa trijodityroniinia päivässä[2]. Eläinkokeiden perusteella on päätelty, että siitä noin 20 prosenttia erittyy kilpirauhasesta ja loput 80 prosenttia muodostuu suoraan kohdekudoksissa. Kudokset valmistavat tarvitsemaansa trijodityroniinia kilpirauhasen erittämästä tyroksiinista.[3]

Osa tyroksiinista tuotetusta trijodityroniinista on kuitenkin käänteiseksi trijodityroniiniksi (engl. reverse T3, RT3) kutsuttua R-isomeeria, jolla ei ole hormonaalista vaikutusta[4]. Joskus 3 5′-deiodinaasientsyymin tuottaman RT3:n osuus kasvaa epätavallisen suureksi.

Trijodityroniinia käytetään lääkekäyttöön tuotettavan pitkävaikutteisen synteettisen natriumliotyroniinin raaka-aineena[5].

Trijodityroniinimolekyylissä on kolme jodiatomia ja sen puoliintumisaika on yksi vuorokausi[6]. T3-hormoni on rakenteeltaan muutoin samanlainen kuin T4-hormoni, mutta siinä on yksi jodiatomi vähemmän. T3 on biologisesti merkittävästi aktiivisempi kuin T4 eli sen vaikutukset kohdesoluissa ilmenevät paljon pienemmillä pitoisuuksilla.[7][8]

Verenkierrossa T3 sitoutuu herkästi kuljettajaproteiineihin. Kohdesoluissa T3 ja T4 sitoutuvat solu- ja tumareseptoreihin ja vaikuttavat sitä kautta muun muassa geenien ilmentymiseen.

Tuotanto

Maksa, munuaiset ja muut kudokset tuottavat suurimman osan elimistön tarvitsemasta T3- hormonista dejodinoimalla kilpirauhasen tuottamaa tyroksiinia eli T4-hormonia[9][10] Kohdesoluissa on entsyymejä, jotka muuttavat T4:ää T3:ksi.

Kilpirauhasen T3-hormonin tuotanto tapahtuu kilpirauhasen rakkuloiden follikkelisoluissa. Nämä solut valmistavat tyroglobuliinia, proteiinia, jota varastoidaan rakkuloiden sisältämään hyytelömäiseen kolloidiin. Solut ottavat tyroglobuliinia rakkuloista sisäänsä pinosytoosin avulla ja pilkkovat sen T3:ksi ja T4:ksi. Tämä valmistus- ja eritysprosessi kiihtyy, kun aivolisäkkeen etulohko erittää verenkiertoon tyreotropiinia eli kilpirauhasta stimulovaa hormonia (TSH). TSH:n eritys etulohkosta puolestaan kiihtyy, kun hypotalamus erittää tyreotropiinia vapauttavaa hormonia (TRH). Noin 20 prosenttia kilpirauhasen tuottamista hormoneista on T3:a ja noin 80 prosenttia T4:ää[11].

3 5′-deiodinaasientsyymin tuottaman käänteisen trijodityroniinin eli rT3:n osuus saattaa kasvaa epätavallisen suureksi, jos sitä tuotetaan liikaa tai jos elimistö ei poista sitä normaaliin tahtiin. Tätä kutsutaan kilpirauhaseen liittymättömäksi tautitilaksi.[4]

Veripitoisuudet

Vapaan triojodityroniinin määrä veressä vaihtelee ajallisesti. Yksilötason vaihtelu on kuitenkin hyvin pientä verrattuna väestötasolla vallitsevaan vaihteluun. Tämä tarkoittaa siltä, että terveen yksilön kokonaisvaihtelu voi sijoittua väestötason vaihtelua kuvaavan viitearvoasteikon ylä- tai alarajalle taikka sen keskelle mutta ei voi koskaan ulottua alarajalta ylärajalle. Terveessä väestössä esiintyvää kokonaisvaihtelua kuvaavat laboratorioiden viitearvot eivät sovellu sen vuoksi sellaisenaan yksittäisen potilaan riittävän T3-tason arviointiin.[12]

Trijodityroniinin alhaiset veripitoisuudet ovat tavallista yleisempiä Ikääntyneillä ja alhaisen hemoglobiinin omaavilla[13].

Vaikutus

Liotyroniinilla on laaja-alaisia aineenvaihduntaa kiihdyttäviä, kasvua edistäviä ja lisääntymiseen liittyviä vaikutuksia muun muassa sydämessä, maksassa, luurankolihaksissa, verisuonten sileässä lihaksessa, ihossa, munuaisissa ja keskushermostossa. [14][15]

Trijodityroniini ohjaa nuorella yksilöllä myös kasvua ja kehitystä.

Solujen tumien geeniaktivaatio välittää trijodityroniinin vaikutuksen elimistöön[16].

T3 kääpiösimpansseilla

Bonoboilla eli kääpiösimpansseilla on erikoinen T3:n pitoisuus. Sen uskotaan vaikuttavan urosbonoboiden rauhanomaisuuteen: bonobonaarailla on korkeampi hormonipitoisuus. Bonoboiden T3-pitoisuuksia on verrattu simpansseihin ja ihmiseen, ja bonoboiden hormonipitoisuuden lasku alkaa vasta 20 ikävuoden paikkeilla, mikä on myöhemmin kuin ihmisen vastaava teini-iässä. T3-hormonin erikoinen profiili aiheuttaa bonobolle kehityksellistä viivästymistä. Simpanssiin verrattuna bonobon kognitiivinen kehitys ja kehon kasvu ovat viivästyneitä. T3-hormoni saattaa myös vaikuttaa stressireaktioihin.[17]

Lähteet

  1. ↑ Liothyronine Monograph for Professionals Drugs.com. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Effects of Thyroxine as Compared with Thyroxine plus Triiodothyronine in Patients with Hypothyroidism. 1999. https://www.nejm.org/doi/10.1056/NEJM199902113400603?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200www.ncbi.nlm.nih.gov
  3. ↑ Vijay Panicker, Ponnusamy Saravanan, Bijay Vaidya, Jonathan Evans, Andrew T. Hattersley, Timothy M. Frayling, Colin M. Dayan: Common variation in the DIO2 gene predicts baseline psychological well-being and response to combination thyroxine plus triiodothyronine therapy in hypothyroid patients. The Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism, 2009-05, 94. vsk, nro 5, s. 1623–1629. PubMed:19190113. doi:10.1210/jc.2008-1301. ISSN 1945-7197. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ a b Reverse Triiodothyronine - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 26.7.2023.
  5. ↑ Tutkimus hitaasti vapautuvasta liotyroniininatriumista (T3) terveillä henkilöillä. https://ichgcp.net/fi/clinical-trials-registry/NCT01581463
  6. ↑ Thyroid Hormone Toxicity: Practice Essentials, Pathophysiology, Epidemiology. Medscape 29.4.2022, 29.4.2022. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Paul Insel jne: Nutrition, s. 531. Jones & Bartlett Learning, 2010. ISBN 9780763776633. (englanniksi)
  8. ↑ Negi: Introduction To Endocrinology, s. 124. PHI Learning Pvt. Ltd.. ISBN 9788120338500. (englanniksi)
  9. ↑ =Bijay Vaidya, Chakera, Pearce|Otsikko=Treatment for primary hypothyroidism: current approaches and future possibilities|Julkaisu=Drug Design, Development and Therapy|Ajankohta=2011-12|Sivut=1|Pmid=22291465|Doi=10.2147/DDDT.S12894|Issn=1177-8881|www=http://www.dovepress.com/treatment-for-primary-hypothyroidism-current-approaches-and-future-pos-peer-reviewed-article-DDDT%7CKieli=en}}
  10. ↑ Trijodityroniini, vapaa (S -T3-V) tutkimus 21,95€ Puhti. Viitattu 15.5.2022.
  11. ↑ R. Sapin, J.-L. Schlienger: [Thyroxine (T4) and tri-iodothyronine (T3) determinations: techniques and value in the assessment of thyroid function]. Annales De Biologie Clinique, 2003, 61. vsk, nro 4, s. 411–420. PubMed:12915350. ISSN 0003-3898. Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ thyroidpatientsca: How do we get enough T3 into thyroid hormone receptors? Thyroid Patients Canada. 11.12.2019. Viitattu 24.3.2024. (englanniksi)
  13. ↑ B. Goichot, J. L. Schlienger, F. Grunenberger, A. Pradignac, R. Sapin: Thyroid hormone status and nutrient intake in the free-living elderly. Interest of reverse triiodothyronine assessment. European Journal of Endocrinology, 1994-03, 130. vsk, nro 3, s. 244–252. PubMed:8156097. doi:10.1530/eje.0.1300244. ISSN 0804-4643. Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ H. Maurice Goodman: Basic medical endocrinology, s. 44. Academic Press, 2009. ISBN 9780123739759. (englanniksi)
  15. ↑ Human Biology, s. 262. Jones & Bartlett Publishers. ISBN 9781449655969. (englanniksi)
  16. ↑ Kilpirauhaslääkkeen ottaminen – huomioitavia näkökulmia Kilpirauhasliitto. 14.10.2020. Viitattu 24.7.2023.
  17. ↑ https://www.livescience.com/42008-why-bonobos-are-peaceful.html

Aiheesta muualla

  • Human Metabolome Database (HMDB): Liothyronine (englanniksi)
  • DrugBank: Liothyronine (englanniksi)
  • Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Triiodothyronine (englanniksi)
  • ChemBlink: L-Triiodothyronine (englanniksi)