Talviloma

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Interaitkin paljastavat, ettei kyseessä ole puhtaasti suomalainen ilmiö

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Myös vuosilomalaissa (162/2005) mainitaan talviloma, jolla siinä yhteydessä tarkoitetaan työ- ja virkasuhteessa olevien henkilöiden (pääasiassa aikuisten) vuosiloman sitä osaa, joka pidetään lomakauden ulkopuolella.

Talviloma, aikaisemmin ja edelleen puhekielessä hiihtoloma, on Suomessa koulujen kevätlukukaudella helmi-maaliskuussa pidettävä vajaan viikon mittainen maanantaista perjantaihin kestävä loma. Sen ajankohta vaihtelee nykyään maakunnittain ja lomat on porrastettu kolmelle viikolle. Lisäksi talvilomaksi kutsutaan vuosilomalain piirissä olevien työntekijöiden lomaviikkoa, joka toisin kuin kesäloma myönnetään lomakauden ulkopuoliseksi ajaksi.

Loman ajankohta

Talviloma ajoittuu ajankohdiltaan kalenterivuoden 8., 9. tai 10. viikolle.^[1]

• 8. viikko
  • Etelä-Suomesta
    • Uusimaa
  • lounainen Suomi
    • Ahvenanmaa
    • Satakunta
    • Varsinais-Suomi
• 9. viikko
  • Etelä-Suomesta
    • Kanta-Häme
    • Päijät-Häme
  • Kaakkois-Suomi
    • Etelä-Karjala
    • Etelä-Savo
    • Kymenlaakso
  • Länsi-Suomi
    • Etelä-Pohjanmaa
    • Keski-Pohjanmaa
    • Keski-Suomi
    • Pirkanmaa
    • Rannikko-Pohjanmaa
• 10. viikko
  • Itä-Suomi
    • Pohjois-Karjala
    • Pohjois-Savo
  • Pohjois-Suomi
    • Kainuu
    • Lappi
    • Pohjois-Pohjanmaa

Porrastuksella pyritään välttämään ruuhkahuiput eritoten Lapin talviurheilukeskuksissa.

Alusta nykyhetkeen

Kauniaislaisen koulun, Grankulla Samskolan johdossa oli 1920-luvulla herännyt ajatus lomasta talvella vuoden alkukuukausina, jotta oppilaille tarjoutuisi tilaisuus hiihtourheilun laajamittaiselle harrastamiselle. Kouvolalainen voimistelunopettaja Santeri Hirvonen puolestaan ehdotti Kasvatus ja koulu -lehdessä vuonna 1926 koululaisille sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi hiihtolomaa. Hän kirjoitti, että keväthangilla hiihtäessään lapset saisivat raitista ilmaa ja kestävyyttä lopun lukuvuoden puurtamiselle.

Grankulla Samskola järjesti ensimmäisen kerran kuuden päivän mittaisen ”urheiluloman” vuoden 1927 kahdeksannella viikolla. Lauri Pihkala ryhtyi ajamaan asiaa eteenpäin 1930-luvun alussa. Kouluhallitus hyväksyi idean ja vuonna 1933 hiihtoloma otettiin käyttöön kaikissa Suomen kansa- ja oppikouluissa. Suomen liikuntahallintoa tutkineen dosentti Erkki Vasaran mukaan koulujen hiihtolomat olivat yksi näkyvimmistä ja merkittävimmistä liikuntapoliittisista käytännön toimista 1920- ja 1930-luvuilla.

Nykyään hiihdon merkitys talvilomalla on vähentynyt, mutta edelleen monet hiihtävät ja/tai laskettelevat talvilomallaan.

Lähteet

• Erkki Vasara (1997), Valkoisen Suomen urheilevat soturit, Suojeluskuntajärjestön urheilu- ja kasvatustoiminta vuosina 1918–1939, SHS, Bibliotheca Historica 23.
• Jari Kanerva (2006). Liikuntatieteellinen Seura. Ajatus hiihtolomasta syntyi 80 vuotta sitten^{[vanhentunut linkki]}.
• Grankulla Samskola 1907 – 1957. Holger Schildts Förlag. Helsingfors 1957
• Erkki Vasara (2004), Valtion liikuntahallinnon historia. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 157.

Viitteet