Rehu
Rehu tarkoittaa Yleisen elintarvikeasetuksen[1] mukaan mitä tahansa suun kautta tapahtuvaan eläinten ruokintaan tarkoitettua ainetta tai tuotetta, mukaan lukien lisäaineet, riippumatta siitä, onko jalostettu, osittain jalostettu vai jalostamaton.[2][3]
Lehmien ja lihakarjan rehuja valmistetaan nurmikasveista. Suomen yleisin nurmikasvi on timotei.[4]
Rehutyyppejä
- AIV-rehu
- Eläinperäinen rehu
- Eläinrehu
- Erikoisrehu
- Hätärehu
- Juomarehu
- Juottorehu
- Kalajauho
- Kalanrehu
- Kalarehu
- Kananrehu
- Karjanrehu
- Karkearehu
- Kivennäisrehu
- Kotovarainen rehu
- Kuivarehu
- Laidunrehu
- Lehdekset
- Lihajauho
- Luujauho
- Minkinrehu
- Murskevilja
- Nurmirehu
- Painorehu
- Rehuhiiva
- Rehuseos
- Rehutiiviste
- Seosrehu
- Säilörehu
- Teollinen rehu
- Tuorerehu
- Valkuaisrehu
- Vihantarehu
- Viherjauho
- Virikerehu
- Väkirehu
- Öljyväkirehu
Lähteet
- ↑ https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02002R0178-20210526
- ↑ Rehulaki 8.2.2008/86 (rehu-määritelmä viittaa yleiseen elintarvikeasetukseen 178/2002) Finlex, ajantasainen lainsäädäntö.
- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 (Yleinen elintarvikeasetus) (3 artikla, kohta 4) EUR-Lex.
- ↑ Nurmikasvit Ruokatieto oppimateriaali (Finfood). Arkistoitu 24.8.2007. Viitattu 14.2.2009.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rehu Wikimedia Commonsissa
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
