Mesodermi

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Mesodermi on yksi alkionkehityksen alussa määräytyvistä alkiokerroksista, joka sijaitsee alkiolevyssä endodermin ja ektodermin välissä.

Mesodermin soluista syntyy mm. selkäranka, selkäjänne, sydän, verisuonet, verisolut, munuaiset, lihakset, luita, ruumiinontelon seinämä ja ihon verinahka. Varhaisessa mesodermissa sijaitsee alkion gastrulaation aloittava organisaattorikeskus.

Muodostus

Mesodermi syntyy varhaisesta ektodermista endodermin indusoimana. Parhaiten mesodermin induktio tunnetaan kynsisammakolla (Xenopus), jonka yksilönkehitystä on tutkittu runsaasti. Xenopus-varhaisalkio on jakautunut kahteen erinäköiseen puoliskoon: vaaleampaan ruskuaisen täyttämään vegetaaliseen puoleen ja pigmentoituneeseen tummaan animaaliseen puoleen. Vegetaalisesta puolesta kehittyy endodermi ja animaalisesta puolesta pääsääntöisesti ektodermi. Vegetaalinen puoli sisältää erityisiä munasolusta perittyjä proteiineja (mm. Vg-1 ja VegT), jotka viestittävät osaa animaalisesta puolesta kehittymään mesodermiksi.

Erilaiset monimutkaiset viestireitit vaikuttavat mesodermin erilaistumiseen moniksi mesodermityypeiksi.

Mesodermityypit

Alla on lueteltuna alkion mesodermityypit, sekä niistä kehittyvät yksilön osat.

1. Kordamesodermi: selkäjänne
2. Dorsaalimesodermi: selkäranka, kylkiluut, lihaksia, verinahka
3. Lateraalilevymesodermi: sydän ja verenkiertoelimistö, ruumiinontelon seinämä
4. Intermediaarinen mesodermi: munuaiset, sukupuolirauhaset
5. Pään mesodermi: kasvojen luustolihakset

Katso myös

• Gastrulaatio
• Kehitysbiologia