Ikalaborgin vapaaherrakunta

Ikalaborgin vapaaherrakunta oli valtaneuvos Schering Rosenhanen vuonna 1652 saama läänitys. Se käsitti Kalajoen pitäjän lukuun ottamatta jalkaväen käyttöön määrättyjä tiloja.[1]

Ikalaborgin nimitys juontaa juurensa ruotsin kieleen, sillä ‘i Kalajoki socken’ tarkoittaa suomeksi 'Kalajoen pitäjässä'. Ikalaborgin vapaaherrakunnan historia jäi varsin lyhyeksi, sillä se lakkautettiin jo vajaan neljännesvuosisadan toiminnan jälkeen vuonna 1675.[2] Vapaaherrakunta käsitti yhteensä 149 7/12 manttaalia[3].

Lähteet

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 1124
  2. http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/Ikalaporin%20vapaaherrakunta.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Jaakko Forsman ym. toimituskunta: Iso Tietosanakirja osa V, s. 57. Helsinki: Otava, 1933.

Aiheesta muualla

  • Ikalaporin vapaaherrakunta Keskipohjanmaa 7.11.1975 (Digitoitu aineisto; artikkeliin pääsee selaimen haulla kirjoittamalla "Ikalaporin vapaaherrakunta" ja painamalla kaksi kertaa)
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • n
  • k
  • m
Kalajoki
Historia
  • Ikalaborgin vapaaherrakunta
  • Raumo Glasbruk
  • Kalajoen kapina
Kalajoen vaakuna
Kylät ja kaupunginosat
Kalajoki
Himanka
  • Ainali
  • Hillilä
  • Himankakylä
  • Lahdensuu
  • Pahkala
  • Pernu
  • Pöntiö
  • Rautila
  • Saarenpää
  • Tomujoki
  • Torvenkylä
  • Kannuskylä
Rautio
  • Alapäänkylä
  • Kärkisenkylä
  • Rautionkylä
  • Typpönkylä
  • Ylipäänkylä
Luonto
Talous
Kulttuuri
Seurakunnat
Urheilu ja liikunta
Urheiluseurat
Liikuntapaikat
  • Hiekkasärkät Areena
  • Himangan urheilukenttä
  • Kalajoen jäähalli
  • Merenojan liikuntakeskus
  • Merenojan liikuntahalli
  • Raution urheilukenttä
Koulutus
Liikenne
Muuta