Henschel

Henschel & Sohn (muita käytössä olleita nimiä mm. Henschel-Werke AG ja Rheinstahl-Henschel AG) oli saksalainen metalliteollisuusyritys, jonka tehtaat sijaitsivat Kasselissa.

Georg Christian Carl Henschel perusti tehtaan vuonna 1810 Kasseliin. Hänen poikansa Carl Anton Henschel perusti toisen tehtaan 1837. Vuonna 1848 yritys ryhtyi valmistamaan vetureita ja oli 1900-luvun alussa Saksan suurin vetureiden valmistaja. Vuonna 1920 yritys muutettiin rajavastuuyhtiöksi (GmbH).

Alkuvuodesta 1935 Henschel alkoi valmistaa Panzer I -panssarivaunuja. Toisen maailmansodan aikana 1939–1940 se aloitti laajan Panzer III -tuotannon ja vuodesta 1941 tuotantoon tuli Tiger I -panssarivaunu. Henschel oli Panzer VI:n pääasiallinen valmistaja. Vuonna 1945 yhtiöllä oli 8 000 työntekijää, jotka työskentelivät kahdessa 12 tunnin vuorossa. Yhtiön tehtaat olivat liittoutuneiden tärkeimpiä pommituskohteita ja ne tuhoutuivat pommituksissa melkein kokonaan.

Henschelin omistama "Henschel Flugzeug-Werke AG" perustettiin 30. maaliskuuta 1933 ja se valmisti sotilaslentokoneita ensin vuoteen 1935 asti Berliinin Johannisthalissa ja sen jälkeen vuoteen 1945 Berliinin Schönefeldissä.^[1]

Tärkeimmät koneet olivat maataistelukoneita:

• Henschel Hs 121, hävittäjälentokone, jatkokoulukone (vain prototyyppi, ei sarjavalmistusta)
• Henschel Hs 123, kaksitasoinen maataistelukone
• Henschel Hs 124, raskas hävittäjäpommittaja (prototyyppi)
• Henschel Hs 125, hävittäjä ja jatkokoulukone (prototyyppi)
• Henschel Hs 126, tiedustelukone
• Henschel Hs 127, nopean pommikoneen prototyyppi
• Henschel Hs 129, maataistelukone
• Henschel Hs 130, korkealla lentävä tiedustelukone ja pommittaja (prototyyppi)
• Henschel Hs 132, maailman ensimmäinen suihkumoottoreilla varustettu syöksypommittaja (prototyyppi)
• Henschel Hs 293, maailman ensimmäinen rakettimoottorilla varustettu liitopommi
• Henschel Hs 294, maailman ensimmäinen rakettimoottorilla varustettu liitopommi, ensimmäinen laivoja vastaan käytetty ohjus
• Henschel Hs 297
• Henschel Hs 298, maailman ensimmäinen rakettimoottorilla varustettu ilmasta-ilmaan-ohjus, jota ohjattiin kaapelin välityksellä annetuin komennoin

Lisäksi Henschel valmisti lisenssillä Junkers Ju 86 ja Dornier Do 17 -koneita.^[1] Henschelin tehtaat valmistivat myös osia muiden saksalaisten lentokonevalmistajien lentokoneisiin. Yhtiö kehitti radio-ohjattavan liitopommin Hs 293 ja maailman ensimmäisen ilmatorjuntaohjuksen Hs 117 "Schmetterling".

Tuotanto aloitettiin uudestaan 1948. Vuonna 1964 yhtiön omistajaksi tuli Rheinische Stahlwerken ja nimeksi muutettiin Rheinstahl Henschel AG. Vuonna 1976 Rheinstahl siirtyi Thyssenin omistukseen ja nimeksi tuli Thyssen Henschel. Vuonna 1990 ABB osti Thyssen Henschelin ja muutti sen nimeksi ABB Henschel AG. Vuonna 1996 ABB Henschel yhdistettiin Daimler-Benzin omistaman AEG Transportation -yksikön kanssa Adtranz GmbH:ksi. Vuonna 2001 Adtranzin osti kanadalainen Bombardier. Kasselin tehdas on yhä toiminnassa ja se on maailman suurimpia vetureiden valmistajia.

Henschel valmisti vuodesta 1925 lähtien myös kuorma- ja linja-autoja. Linja-autojen valmistus päättyi vuonna 1963. Kuorma-autojen valmistuksen Henschel yhdisti vuonna 1969 Hanomagin kanssa Hanomag-Henschel -yhtiöksi (täydelliseltä nimeltään Hanomag-Henschel-Fahrzeugwerke GmbH). Yhtiön pääosakkaana oli 51 %:n osuudella Daimler-Benz, joka osti yhtiön koko osakekannan vuonna 1970.

• Hanomag

• Gunston, Bill: World encyclopaedia of aircraft manufacturers: from the pioneers to the present day. Nr. Yeovil: Patrick Stephens, 1993. ISBN 1-85260-205-8.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henschel.

• Henschel's Tiger I tank (englanniksi)