Hätämaan tietäjä

kansanparantaja Juho Luomajoki eli Hätämaan isäntä Samuli Paulaharjun kuvaamana vuonna 1910.
kansanparantaja Juho Luomajoki eli Hätämaan isäntä potilaineen 1910 Samuli Paulaharjun kuvaamana

Hätämaan tietäjä eli Juho Aaponpoika Luomajoki (11. joulukuuta 1843 – 15. tammikuuta 1914) oli Piippolan Leskelässä elänyt tunnettu kansanparantaja ja tietäjä. Sokea Luomajoki oli myös menestynyt maanviljelijä.[1]

Juho Luomajoki oli syntynyt Haapavedellä mutta hän asui suurimman osan elämästään Leskelän kylästä vuonna 1869 ostamassaan Hätämaan talossa. Hän menetti näkönsä hieman yli 30-vuotiaana hoidettuaan tulehtuneita silmiään apteekista saamallaan lääkkeellä joka osoittautui vääräksi.[2]

Hätämaan tietäjän luokse tuli potilaita kaikista yhteiskuntaluokista sekä kotimaasta että ulkomailta ja hänen talossaan oleskeli välillä kymmeniä potilaita samanaikaisesti hoitoa saamassa. Hätämaan tietäjä auttoi ihmisiä sekä sairauksien hoidossa että myös esimerkiksi varkauksien selvittämisessä ja hän oli erikoistunut varsinkin mielisairaiden hoitamiseen. Hän käytti parannuskeinoina kansanomaisia apteekkilääkkeitä, itse luonnonkasveista valmistamiaan lääkkeitä sekä erilaisia hauteita ja saunaa. Tietäjä tehosti lääkitystä vielä loitsuilla ja taikatempuilla.[3]

Tunnettu suurhiihtäjä Aappo Luomajoki oli hänen veljensä. Monet uskoivatkin silloin, että Aappo Luomajoki olisi saavuttanut voittonsa Hätämaan tietäjän valmistaman taikasuksivoiteen avulla.[4]

Hätämaan tietäjä esiintyy usein myös samassa Leskelän kylässä eläneen kirjailija Pentti Haanpään teoksissa. Kirjassa Hota-Leenan poika hän esiintyy Syinmaan tietäjän nimellä ja sokea tietäjä on päähenkilönä myös Haanpään Mitta-kokoelman novellissa Taikuus (1936) ja Kierros-kokoelman novellissa Nuorimies perehtyy maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Pentti Haanpään isä Mikko Haanpää puolestaan julkaisi Hätämaan tietäjän muistiinpanojen perusteella Hätämaan Jussin unikirja -nimisen teoksen ja kirjoitti kaksiosaisen näytelmän nimeltä Tietäjän talossa.

Lähteet

  1. ↑ Piippolan kunta – Hätämaan tietäjä (arkistoitu versio) web.archive.org. 3.5.2006. Viitattu 22.1.2022.
  2. ↑ Eero Vartio : Nä­kö­vam­mai­suus maail­man ja Suo­men kir­jal­li­suu­des­sa
  3. ↑ Tietosanakirja (1909), osa 11 Täydennysosa : hakusana Hätämaa (Luomajoki), Juho Aaponpoika (1843–1914
  4. ↑ Suomalaista hiihtourheilua suomalaisessa kaunokirjallisuudessa (pdf) Hiihtomuseo. Viitattu 22.1.2022.

Kirjallisuutta

  • Haanpää, Mikko: Hätämaan Jussin unikirja. Luomajoki, Juho, muistiinpanoista järjestänyt M. Haanpää. Leskelä: Juhana Sun säätiö, 2002 (1916). ISBN 952-99001-0-4.
  • Koskela, Yrjö, Punkeri, Elsa & Tölli, Valma (toim.): Hätämaan tietäjä kansan kertomana. Oulu: Pohjoinen, 1975. ISBN 951-9099-30-1.

Aiheesta muualla

  • Viidenkymmenen vuoden takainen ”noitajuttu”, kirj. H. V. Claudelin, Seura, 21.10.1936, nro 43, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Suomalainen suurnoita - Hätämaan ukko, Apu, 01.01.1938, nro 47, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot