Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat r.y.
Perustettu 1951
Kotipaikka Seinäjoki
Toiminta-alue Etelä-Pohjanmaa
Puheenjohtaja Hannu Rintasalo

Taiteellinen johtaja Kristian Heberg

Aiheesta muualla
www.jussit.net
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo
Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit
Tiedot
Tyylilaji a cappella, kuoromusiikki
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat on Etelä-Pohjanmaalla toimiva mieskuoro, joka tunnetaan myös nimillä Jussit ja Jussikuoro. Kuoro on perustettu vuonna 1951, ja nykyisinmilloin? siinä on noin 55 laulajaa ympäri maakuntaa. Kuoron taiteellisena johtajana on syksystä 2022 alkaen Kristian Heberg (s. 1988) Kempeleestä[1]. Kuoron varajohtajana toimivat Maunu Malkamäki ja Juha Kortelainen, molemmat Seinäjoelta. Kuoron puheenjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Hannu Rintasalo Ilmajoelta.

Jussikuoro laulaa tyypillistä neliäänistä (I ja II tenori sekä I ja II basso) mieskuoromusiikkia ja myös erityisesti Jusseille sovitettua pohojalaasta uhoa sisältävää musiikkia. Musiikkia on myös levytetty. Viimeisin, kansallisromanttista musiikkia sisältävä levy, Kultakehto, on vuodelta 2012. Vuonna 2004 Jussit toteuttivat yhteistyössä Seinäjoen Tangomarkkinoiden kanssa Miehen tie -nimisen esityksen, josta on tehty myös DVD.

Esiintyminen

Jussit käyttävät eteläpohjalaisen miehen kansallispukua eli jussipukua esiintymisasuna.

Konsertteja ja muita esiintymisiä Jusseilla on vuosittain eri puolilla Suomea noin 10 joiden lisäksi kuoro tekee esiintymismatkoja ulkomaille. Kuoro tekee yhteistyötä ja -konsertteja myös muiden kuorojen ja esiintyjien kanssa. Kuoron pienryhmänä toimii lauluryhmä Heikoollenkki, joka esiintyy kvartettina tai vahvistettuna kvartettina.

Jussien ohjelmistossa on usein perinteistä musiikkia Toivo Kuulan "Nuijamiesten marssista" Jean Sibeliuksen "Finlandiaan". Näiden lisäksi ohjelmistossa on kulloiseenkin aikaan ja teemaan soveltuvaa suomalaisten ja ulkomaisten säveltäjien tekemää uutta ja vanhaa musiikkia. Tyypillinen konsertti kestää noin tunnin.

Historia

Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliiton piirissä heräsi ajatus Etelä-Pohjanmaan maakuntakuoron perustamisesta. Kuoron perustava kokous oli Seinäjoella 29. toukokuuta 1951. Kuoron tason nousuun vaikutti erityisesti Ensti Pohjola, joka kävi Helsingistä käsin kuoroa johtamssa. Pohjolan johdolla tehtiin mm. konserttimatkat Yhdysvaltoihin ja Kanadaan vuonna 1960.[2]

Yhdistys

Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat on rekisteröity yhdistys, jossa jäseninä ovat laulajat ja kannatusjäsenet ja joka kuuluu jäsenenä sekä Suomen Mieskuoroliittoon että Suomen Laulajain ja Soittajain Liittoon (Sulasol). Yhdistyksen kotipaikka on Seinäjoki.

Aiheesta muualla

  • Jussikuoron kotisivut

Lähteet

  • Laukkonen, Ilmari: Kytösavut XVI. Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliiton 50 toiminnan vuotta 1939-1989. Helsinki: Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitto, 1989. ISBN 951-95995-8-4.

Viitteet

  1. Anne Puumala: Kristian Heberg, 34, johtaa ammatikseen kuoroja – Nyt hän ratkoo kiperää pulmaa perinteikkään pohjalaiskuoron puikoissa ilkkapohjalainen.fi. Viitattu 15.10.2022.
  2. Laukkonen 1989, s. 166
  • n
  • k
  • m
  • n
  • k
  • m
Historia
Hallintohistoria
Tapahtumat
  • n
  • k
  • m
Kaupunginosat ja suuralueet
Ylistaro
Kylänpää
Lakeus
Läntinen
Kantakaupunki
Kasperi
Östermyra
Keskiseinäjoki
Peräseinäjoki
Kihniä
Nurmo
Ruuhikoski
Hyllykallio
Kuoras
  • Koura
  • Viitalankylä
  • Ylijoki
  • n
  • k
  • m
Luonto
Järvet
Saaret
  • Isosaari
  • Myllysaari
  • Törnävänsaari
Virtavedet
  • Ahvenjoki
  • Friskinkoski
  • Haapaluoma
  • Juupaluoma
  • Kihniänjoki
  • Kruutikoski
  • Kyrönjoki
  • Lehmijoki
  • Luomanjoki
  • Myllykoski
  • Nurmonjoki
  • Pajuluoma
  • Seinäjoki
  • Teeriluoma
  • Vuorikoski
  • Voimankoski
  • n
  • k
  • m
Kaupunkiympäristö
Puistot ja aukiot
Rakennukset ja alueet
Patsaat ja veistokset
  • n
  • k
  • m
Koulutus
Korkeakoulutus
Toisen asteen oppilaitokset
Peruskoulut
  • Alakylän koulu
  • Alaviitalan koulu
  • Aseman koulu
  • Etelä-Pohjanmaan Steinerkoulu
  • Joupin koulu
  • Halkosaaren koulu
  • Hyllykallion koulu
  • Kertunlaakson koulu
  • Keski-Nurmon koulu
  • Kirja-Matin koulu
  • Kivistön koulu
  • Kouran koulu
  • Kärjen koulu
  • Lintuviidan koulu
  • Marttilan koulu
  • Niemistön koulu
  • Niittyvillan koulu
  • Nurmon yläaste
  • Pajuluoman koulu
  • Pohjan koulu
  • Pruukin yhtenäiskoulu
  • Ruutipuiston koulu
  • Seinäjoen lyseo
  • Seinäjoen yhteiskoulu
  • Tanelinrannan koulu
  • Toivolanrannan yhtenäiskoulu
  • Topparlan koulu
  • Toukolanpuiston koulu
  • Törnävän koulu
  • Valkiavuoren koulu
  • Ylistaron yläkoulu
  • Entiset:
    • Haapaluoman koulu
    • Honkakylän koulu
    • Isokylän koulu
    • Kihniän koulu
    • Kitinojan koulu
    • Rastipuiston koulu
Muu koulutus
  • n
  • k
  • m
Seurakunnat
Seurakunnat
Luterilaisuus
Helluntaiherätys
Muut
  • n
  • k
  • m
Tapahtumat
Museot
Musiikki
Muuta
  • n
  • k
  • m
Urheiluseurat
Ulkoliikuntapaikat
Sisäliikuntapaikat
  • n
  • k
  • m
Liikenne
Päätiet
Raideliikenne
Liikennepaikat
Väylät
Lentoliikenne
  • n
  • k
  • m
Talous ja elinkeinot
Yritykset
Teollisuus
Kauppakeskukset
Kehitys
Järjestöt
  • n
  • k
  • m
Muuta Seinäjokeen liittyvää
Hallinto
Media