Dmitri Levitski

Dmitri Grigorjevitš Levitski, omakuva n. 1783
Levitskin vaimo Anastasia Jakovlevna Levitskaja (1744-1832), muotokuva vuodelta 1790

Dmitri Grigorjevitš Levitski (ven. Дмитрий Григорьевич Левицкий; n. 1735 Kiova, Venäjän keisarikunta – 16. huhtikuuta (J: 4. huhtikuuta) 1822 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli ukrainalaissyntyinen taidemaalari ja Venäjän huomattavin[1] muotokuvamaalari 1700-luvun loppupuolella. Hän toimi Katariina II:n ja tämän naispuolisen hovipiirin kuvaajana.[2]

Hänen muotokuvansa olivat syvällisiä ja erosivat täysin vanhasta kaavamaisesta ikonityylistä. Vuonna 1757 avatun Keisarillisen Pietarin taideakatemian vaikutus länsimaisine opettajineen näkyi erityisesti hänen teoksissaan ja ohjasi häntä maallisiin aiheisiin. Ukrainalaista Levitskiä innoitti erityisesti rokokoo, jonka tyylisuunnan mukaisesti hän maalasi 1770-1780-luvuilla hienostuneita ja eloisia muotokuvia.[1][3]

Elämäkerta

Dmitrin isä Grigori Kirillovitš Levitski oli pappi, joka oli ukrainalaisen syväpainon mestari. Levitski peri häneltä sekä kristillisen vakaumuksen että taiteelliset kykynsä. Saatuaan taiteen peruskoulutuksen isältään hän lähti Ukrainasta Pietariin nuorena miehenä noin vuonna 1758, mutta muistot kotimaasta heijastuivat monissa hänen Pietarin kautensa maalauksissa. Ne paljastavat hänessä perustavanlaatuisen ja luonnollisen taipumuksen koristetaiteeseen ja vahvoihin väreihin. Taipumus vahvistui kuuluisan muotokuvamaalarin (mahdollisesti myös ukrainalaista alkuperää olevan) Aleksei Antropovin johdolla, jonka oppipoika Levitski oli vuosina 1758-1762 ja auttoi häntä koristelemaan Kiovan Pyhän Andrein barokkikirkkoa ja maallisia rakennuksia.[4]

Levitskin Pietarin taideakatemian näyttelyissä vuosina 1769-1770 esillä olleet muotokuvat varmistivat hänelle akateemikon arvonimen, ja vuonna 1771 hänestä tuli akatemian muotokuvajaoston johtaja, jossa hän toimi vuoteen 1787 asti. Levitski oli luovuutensa ja maineensa huipulla 1770-1780-luvuilla. Hän sai monia toimeksiantoja Katariina Suurelta ja tämän lähipiiriltä, ja hänen muotokuviensa haluttiin ylistävän tämän hallituskauden humanistisia saavutuksia ja poliittisia menestyksiä. Ensimmäiset näistä teoksista olivat muotokuvia 'Moskovan koulutustalona' tunnetun aristokraattisen instituutin suurmiehistä, luottamushenkilöistä ja suojelijoista. Paras yksittäinen teos oli Levitskin vuonna 1773 maalaamaa muotokuva Prokofi Demidovista, satumaisen rikkaan Demidov-teollisuussuvun omalaatuisesta jäsenestä, joka oli Jean-Jacques Rousseaun kannattajia. Levitski esitti Demidovin kotiasussa upean palatsinsa avoimessa galleriassa nojaamassa rennosti kastelukannuun ja osoittaen ruukkukasveja, selkeänä viittauksena mallin intohimoon sekä kasvitieteeseen että filosofiaan.[4]

Vuosina 1772-1776 Levitski maalasi Katariina Suuren tilaaman sarjan muotokuvia (Smolnianki Levitskogo) hänen perustamansa Smolnan instituutin seitsemästä hyvinmenestyneestä naisoppilaasta koulussa esittämiensä näytelmien rooliasuissa, jotka olivat instituutin ensimmäisten valmistuneiden joukossa. Näissä sekä useissa Katariinan merkittävimpien kenraalien, diplomaattien ja hänen hovinsa jäsenten muotokuvissa Levitski käytti aiheina Katariinan monia hallinnollisia saavutuksia. Tunnetuin hänen keisarinnan muotokuvista on vuonna 1783 maalattu, joka kuvaa Katariina II:n lainsäätäjänä Oikeuden jumalattaren temppelissä.[4]

Levitskin vaimo oli Anastasia Jakovlevna Levitskaja (1744-1832), jonka kanssa hänellä oli tytär Agafia Dmitrijevna (Agaši). Molemmista hän on maalannut muotokuvat.

Maalauksia

  • Keisarillisen taideakatemian ensimmäinen rehtori, arkkitehti Aleksandr Kokorinov, 1769
    Keisarillisen taideakatemian ensimmäinen rehtori, arkkitehti Aleksandr Kokorinov, 1769
  • Prokofi Akinfijevitš Demidov (1710–1786), 1773
    Prokofi Akinfijevitš Demidov (1710–1786), 1773
  • Jekaterina Nikolajevna Hruštšova ja ruhtinatar Jekaterina Nikolajevna Hovanskaja, 1773, Smolnan instituutin oppilaita
    Jekaterina Nikolajevna Hruštšova ja ruhtinatar Jekaterina Nikolajevna Hovanskaja, 1773, Smolnan instituutin oppilaita
  • Jekaterina Ivanovna Nelidova (1756–1839), Paavali I:n hovinainen, 1773, valmistui Smolnan instituutista vuonna 1776
    Jekaterina Ivanovna Nelidova (1756–1839), Paavali I:n hovinainen, 1773, valmistui Smolnan instituutista vuonna 1776
  • Muotokuvasarja Smolnan instituutin oppilaista, 1772-1776. Myötäpäivään: Jekaterina Moltšanova, Aleksandra Levsina, Feodosia Rževskaja (oik.) ja Nastasia Davidova; Jekaterina Nelidova, Jekaterina Hruštšova ja Jekaterina Hovanskaja; Natalia Borštšova ja Glafira Alimova
    Muotokuvasarja Smolnan instituutin oppilaista, 1772-1776. Myötäpäivään: Jekaterina Moltšanova, Aleksandra Levsina, Feodosia Rževskaja (oik.) ja Nastasia Davidova; Jekaterina Nelidova, Jekaterina Hruštšova ja Jekaterina Hovanskaja; Natalia Borštšova ja Glafira Alimova
  • Maria Aleksejevna Djakova Lvova (1755-1807), arkkitehti Nikolai Aleksandrovits Lvovin vaimo ja muusa, 1778
    Maria Aleksejevna Djakova Lvova (1755-1807), arkkitehti Nikolai Aleksandrovits Lvovin vaimo ja muusa, 1778
  • Aleksandr Lanskoi, Katariina II:n adjutantti, 1782
    Aleksandr Lanskoi, Katariina II:n adjutantti, 1782
  • Kreivitär Urszula Zamoyska Mniszech (1750-1808), 1782
    Kreivitär Urszula Zamoyska Mniszech (1750-1808), 1782
  • Katariina II lainsäätäjänä Oikeuden jumalattaren temppelissä, 1783
    Katariina II lainsäätäjänä Oikeuden jumalattaren temppelissä, 1783
  • Jekaterina Romanovna Vorontsova-Daškova, 1784
  • Levitskin tytär Agafia Dmitrijevna (Agaši) Levitskaja, 1785
    Levitskin tytär Agafia Dmitrijevna (Agaši) Levitskaja, 1785
  • Kenraali Iosif Igelströmin muotokuva, 1790
    Kenraali Iosif Igelströmin muotokuva, 1790
  • Nikolai Novikov, 1797
  • Kreivi Artemi Vorontsov, 1780-luku
    Kreivi Artemi Vorontsov, 1780-luku

Lähteet

  1. a b Alpo Juntunen: ”1700-luvun yhteiskunta ja kulttuuri”, Venäjän historia, s. 185. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-15799-X.
  2. ”Levitski”, Otavan Iso Tietosanakirja, osa 5. palsta 557. Helsinki: Otava, 1963.
  3. Christian Rinman: ”Venäjä ja Neuvostoliitto”, Fokus Taide, s. 624. osa 1. Helsinki: Otava, 1970. ISBN 951-1-00336-4.
  4. a b c Dmitry Grigoryevich Levitsky | Ukrainian-Russian Portrait Painter | Britannica www.britannica.com. Viitattu 13.7.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dmitri Levitski Wikimedia Commonsissa
  • Dmitri Grigorievich Levitsky Meisterdrucke (englanniksi)
  • Levitsky D. G. The Virtual Russian Museum (venäjäksi, englanniksi)
  • Воскресный день (venäjäksi)
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Ranska
  • BnF data
  • Saksa
  • Israel
  • Yhdysvallat
  • Ruotsi
  • Tšekki
  • Alankomaat
  • Puola
Taiteenala
  • RKD Artists
  • ULAN
Muut
  • Europeana
  • IdRef
Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.