Akvaviitti

Tämä artikkeli käsittelee maustettua viinaa. Akvaviitti on myös Torgny Lindgranin kirja.

Akvaviitti on pohjoismainen maustettu viina, joka on valmistettu yleensä perunasta tai viljasta.^[1] Sen alkoholipitoisuus on tyypillisesti 40–45 prosenttia, ja se voi olla väriltään kullankeltaista tai kirkasta. Akvaviitin pääasiallinen mauste on kumina,^[1]^[2] mutta sen lisäksi siinä voi olla muun muassa anista, fenkolia, kardemummaa, vaniljaa, korianteria, sitruunan kuorta ja lakritsia. EU:n päätöksellä akvaviitin päämausteena voi olla myös tilli.

Juoman nimi juontaa juurensa latinan sanoihin aqua vitae, elämän vesi.^[1]^[3]

Käyttö

Tislaus levisi Pohjolaan 1400-luvulla, ja akvaviittia käytettiin lääkkeenä esimerkiksi ruton ja reuman hoidossa.^[1]

Marskin ryypyn merkittävä aineosa oli Rajamäen Akvaviitti.^[4]

Muun muassa Norjassa ja Tanskassa akvaviittia nautitaan etenkin joulun aikaan. Tyypillisimmin akvaviitti nautitaan jääkaappikylmänä snapsina laimentamattomana jäähdytetyistä laseista.

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d http://historianet.fi/kulttuuri/gastronomia/vakijuomat-viinan-historia
↑ http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/viina.html
↑ http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=83 (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/paamaja/ylipaallikon_ja_henkilokunnan